Kun tieto kulkee, arki toimii

Solveonin ratkaisujen älykkyys on vuosien aikana rakentunutta, syvälle järjestelmiin upotettua bisneslogiikkaa: laskentasääntöjä, poikkeamien tunnistamista, automaattisia työnkulkuja ja algoritmeja, jotka tekevät työtä taustalla. Se säästää aikaa, vähentää virheitä ja rauhoittaa arkea.

Hyvä esimerkki on työvuorosuunnittelun optimointi. Numeron ottaa huomioon resurssit, pätevyysvaatimukset, lakisääteiset mitoitukset ja muut reunaehdot – ja rakentaa niiden pohjalta optimoidun suunnitelman. Ihmiselle sama työ voi viedä tunteja ja sisältää väistämättä omia mieltymyksiä. Järjestelmä tekee sen nopeammin, tasapuolisemmin ja toistettavasti. Tämä ei ole generatiivista tekoälyä vaan älykästä algoritmia, joka ratkoo monimutkaisen kokonaisuuden määriteltyjen sääntöjen puitteissa.

Kyllä. Tuomme tekoälyä ratkaisuihimme siellä, missä se aidosti ratkoo oikeita ongelmia ja parantaa käyttäjän arkea. Solveon-ratkaisuissa, kuten kulu- ja matkalaskuohjelma M2:ssa ja taloushallinnon ohjelmisto Wintimessa hyödynnetään koneoppimista ja automaatiota arjen prosesseissa. M2 on hyvä esimerkki prosessilähtöisestä lähestymistavastamme: tavoitteena oli vähentää turhaa manuaalista työtä, ja kun prosessi suunniteltiin uudelleen tekoäly apunaan, tuloksena oli nopeampi laskujen läpimeno, kustannussäästöjä ja parempi käyttäjäkokemus – ilman että tekoälystä tehtiin itseisarvo. 

Vaikka kaikki ominaisuudet eivät ole vielä tuotannossa, meillä on selkeä tiekartta tekoälyn ja automaation kehityksestä ratkaisuissamme. Monissa ratkaisuissa tekoälytoiminnoista voi myös kieltäytyä (opt-out) – järjestelmän pääkäyttäjä kontrolloi, mitkä ominaisuudet ovat käytössä.

Generatiivinen tekoäly on lähtökohtaisesti black box -teknologia, joka voi antaa samaan kysymykseen eri vastauksen eri kerroilla. Se on tehty tunnistamaan malleja ja tuottamaan luovia ratkaisuja – ei deterministisiä, sääntöpohjaisia laskelmia. Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon kriittiset prosesseissa, kuten palkanmaksussa samoilla lähtötiedoilla pitää aina päätyä samaan lopputulokseen. Siihen sopivat parhaiten älykkäät algoritmit, säännöstöt ja automaatio. Solveonin talous- ja henkilöstöhallinnon ratkaisut on rakennettu tästä lähtökohdasta.

Solveonin tuotteisiin on vuosikymmenten aikana koodattu valtava määrä toimialakohtaista osaamista: TES-tulkintoja, palkanlaskennan erityispiirteitä, lakimuutosten soveltamiskäytäntöjä ja julkisen sektorin hankintalogiikkaa. Tämä tieto ei ole saatavilla ulkopuoliselle tekoälylle – se on rakentunut tekemisen kautta ja elää tuotteissa.

Lain tulkinta on hyvä esimerkki. Kun lainsäädäntö muuttuu, ei riitä, että uusi pykälä syötetään järjestelmään, vaan tarvitaan ymmärrys siitä, miten lakia sovelletaan käytännössä, ja usein myös vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Tämä tulkinta koodataan tuotteeseen, ja se karttuu vuosi vuodelta eikä se ole korvattavissa tuoreella tekoälymallilla.

Kyllä. Solveon-kokonaisuus on suunniteltu ja dokumentoitu EU:n tekoälyasetuksen periaatteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa läpinäkyvää dokumentaatiota tekoälytoimintojen logiikasta, käytetystä datasta ja riskienhallinnasta. Tekoälytoimintojen käyttöönotosta sovitaan aina erikseen asiakkaan kanssa – et ole yksin uuden teknologian kanssa.

Solveon toimii tekoälyratkaisun tarjoajana ja asiakas käyttöönottajana. Roolit ja vastuunjako dokumentoidaan sopimukseen selkeästi (RACI). Toimitamme asiakkaille kuvauksen tekoälyominaisuuksien toiminnasta, käytetystä datasta ja päätöksentekologiikasta sekä järjestelmiemme arkkitehtuurista, tietoturvasta ja käyttöoikeuksien hallinnasta. Asiakkaalla on myös oikeus auditoida toimintaamme sopimusehtojen noudattamisen varmistamiseksi. Autamme lisäksi asiakasta tietosuojaa (DPIA) ja perusoikeuksia (FRIA) koskevien vaikutustenarviointien tekemisessä.

Kun järjestelmähankinnan halutaan sisältävän tekoälyä, on riski, että tilaaja määrittelee teknisen toteutuksen liian yksityiskohtaisesti tietämättä, mitä se oikeasti tarkoittaa SaaS-toimittajan tuotteen sisällä. Pahimmillaan kilpailutukseen kirjataan vaatimuksia, jotka ovat toteuttamiskelvottomia – tai jotka käytännössä sulkevat tarjouskilpailusta kaikki toimittajat. Tekoäly ei myöskään korjaa huonosti toimivaa prosessia: jos lähtökohtana on monimutkainen tai pirstaleinen toimintamalli, tekoäly jää vain päälleliimatuksi lisäkerrokseksi.

Parempi lähestymistapa on määritellä ensin ongelma ja tavoiteltu hyöty – myös se, miten tekoälyn tuottamaa arvoa mitataan. Julkisissa hankinnoissa markkinavuoropuhelu on tähän alikäytetty työkalu: se parantaa tarjouspyynnön laatua, vähentää tulkinnanvaraisia vaatimuksia ja on erityisen tärkeä tekoälyyn liittyvien vastuu- ja tietosuojakysymysten ratkomisessa. Tekoälyominaisuudet kehittyvät nopeasti, ja niiden kehittäminen yhdessä jatkuvan kumppanuuden kautta tuottaa usein paremman lopputuloksen kuin kertaluonteinen kilpailutus yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla.

Julkisella sektorilla tekoälyyn liittyvät vaatimukset kilpailutuksissa kasvavat nopeasti – ja ne ovat yhä useammin pakollisia ehtoja, ei pelkkiä toiveita. Solveon vastaa näihin vaatimuksiin valmiilla ratkaisuilla, selkeällä dokumentaatiolla ja kokemuksella julkisen sektorin erityistarpeista, kuten HR-prosesseista ja henkilöstöanalytiikasta. Autamme löytämään oikean tavan hyödyntää teknologiaa juuri teidän organisaationne tarpeisiin. Lähtökohtana on aina prosessi ja tavoiteltu hyöty, ei teknologia itse. Saat meistä kumppanin, joka auttaa navigoimaan myös EU:n tekoälysäädösten viidakossa.