Hankintalain muutos etenee - Mitä vaikutuksia sillä on julkisen sektorin hankintoihin?

Mitä hankintalain muutos pitää sisällään, milloin uudistusten on määrä astua voimaan ja miksi ne ovat tärkeitä julkisen sektorin päättäjille?

Hankintalakiin on tulossa merkittäviä uudistuksia, jotka vaikuttavat suoraan julkisen sektorin organisaatioiden hankintoihin. Hankintalain uudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle käsittelyyn alkuvuodesta 2026 ja Talousvaliokunta julkaisi aiheesta mietintönsä toukokuun lopulla. Eduskunta hyväksyi hankintalain uudistuksen täysistunnossa 10.6.2026, ja lakimuutokset tulevat voimaan vaiheittain.

Uudistuksen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet julkisissa hankinnoissa. Hankintoja tehostamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin kilpailutuksiin.

Lakiluonnos keräsi poikkeuksellisen suuren määrän palautetta – yhteensä yli 600 lausuntoa – mikä kuvastaa uudistuksen laajaa vaikutusta ja herättämää keskustelua. 

Lain keskeisiä muutoksia ovat esimerkiksi:

• Julkisen sektorin vähimmäisomistusosuuden (10 %) täsmentäminen inhouse-yhtiöiden käytössä: jos 10 % omistus ei täyty, kaikki yksityiset alan yritykset saavat osallistua kilpailutukseen. Vaatimus koskee osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä. Omistusosuuslaskennassa huomioidaan myös emoyhtiö sekä tytär- ja osakkuusyhtiöt.

• Tilanteet, joissa tarjouskilpailu tuottaa vain yhden tarjouksen.

• Hankintojen jakaminen osiin kilpailun lisäämiseksi.

• Markkinavuoropuhelun roolin vahvistaminen ennen kilpailutusta.

Myös useita menettelyllisiä kysymyksiä tarkennetaan, ja turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien riskien huomiointia vahvistetaan. Erityisesti markkinavuoropuhelun merkitys korostuu hankintojen valmistelussa. Keskustelu hankinnan sisällöstä ennen tarjouskilpailua on paitsi laillista, myös suositeltavaa sekä hankintayksiköille että toimittajille, riippumatta lakimuutoksen lopullisesta muodosta.

Milloin muutokset tulevat voimaan?

Keskeiset siirtymäajat ovat seuraavat:

• 10 %:n vähimmäisomistusvaatimusta sovelletaan 1.7.2027 alkaen – kriittisten sote- ja ICT-palveluiden osalta 1.7.2029.

• Ennen lain voimaantuloa tehdyt sopimukset, jotka eivät täytä omistusvaatimusta, on irtisanottava päättymään viimeistään 30.6.2027.

• Kriittisten sopimusten siirtymäaikaa on mahdollista jatkaa 30.6.2030 saakka, mikäli hankintayksikkö tekee asiasta ilmoituksen Valtiokonttorille viimeistään 30.9.2026.

Mikä hankintalaissa muuttuu?

Keskeiset hankintalain muutokset voidaan tiivistää seuraavasti:

• Sidosyksiköille asetetaan vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus. Sidosyksikkö (in-house-yksikkö) on hankintalain mukainen organisaatio, joka toimii julkisen hankintayksikön omistuksessa ja määräysvallassa. Erityispiirteenä on, että hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintaa, jos se tehdään hankintalaissa tarkoitetulta sidosyksiköltä. Sidosyksiköiden käyttöä hankintojen toteuttamisessa halutaan jatkossa rajoittaa asettamalla sidosyksikön omistukselle 10%:n vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus, joka koskee osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä.

• Hankinnan huolellista valmistelua halutaan edistää, sekä kannustaa markkinakartoituksen nykyistä laajempaan käyttöön. Markkinakartoituksen tavoitteena on lisätä hankintayksikön markkinatuntemusta, selvittää markkinoilla olevaa tarjontaa sekä huomioida nykyistä paremmin yritysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin tulevia kilpailutuksia suunniteltaessa.

• Kilpailutuksen uusimiselle asetetaan velvoite. Lakiin asetettaisiin lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä.

• Hankintojen jakaminen osiin. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa edellytettäisiin hankinnan jakamista osiin, ellei jakamatta jättämiselle ole erityisiä syitä. Lisäksi mahdollistettaisiin päätöksestä valittaminen.

• Suorahankinnoista on tehtävä jälki-ilmoitus. Jatkossa myös suorahankinnoista on julkaistava jälki-ilmoitus Hilmassa 30 päivän kuluessa, mikä lisää suorahankintojen läpinäkyvyyttä.

• Sidosyksiköiden kustannustietojen läpinäkyvyyttä halutaan vahvistaa. Talousvaliokunta piti mietinnössään sidosyksiköiden ostolaskudatan julkistamisvelvollisuutta välttämättömänä ja edellytti valtioneuvostoa valmistelemaan asiasta lainsäädännön. Ilman ostolaskudataa on mahdotonta objektiivisesti arvioida, ovatko sidosyksiköt aidosti kustannustehokkaita suhteessa markkinoihin.

Miten lakimuutos vaikuttaa hankintakäytäntöihin?

Hankintalain uudistus on herättänyt eri sidosryhmien keskuudessa monenlaisia eri näkökulmia. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja tehostaa julkisia hankintoja, mutta samalla siihen liittyy myös haasteita, erityisesti pienten kuntien ja yhteisomistettujen yhtiöiden näkökulmasta. Millaisia keskeisiä huolenaiheita ja mahdollisia hyötyjä uudistukseen on liitetty?

⚠️ Esille nousseet haasteet ja huolenaiheet:

• Sidosyksiköiden käytön rajoituksella on isoja vaikutuksia kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hankintastrategioihin, erityisesti yhteisomistettujen yhtiöiden osalta. On esitetty huoli, että ehdotettu 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus kuntien yhdessä omistamille yhtiöille voisi vaikeuttaa pienten kuntien osallistumista yhteisiin palveluyhtiöihin, mikä saattaisi nostaa kustannuksia ja heikentää palvelujen saatavuutta.

“Uskomme, että uudistus jopa edistää uusien palveluntarjoajien syntymistä myös pienille kunnille. Kilpailun lisääntyessä pienilläkin kunnilla tulee olemaan entistä parempia vaihtoehtoja palveluidensa järjestämiseen ilman, että niiden tarvitsee olla osa suuria yhteisomistettuja yhtiöitä", toteaa Visma Aquilan toimitusjohtaja Jukka Holm esillä olleesta huolesta.

• Kilpailutushaasteet: Kuntaliitto on nostanut esiin myös huolen siitä, että hankintojen jakaminen osiin ja kilpailutusten uusiminen yhden tarjouksen tilanteissa voivat lisätä hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä hankintayksiköissä. Tämä voi kasvattaa hankinnan kustannuksia ja pidentää hankintaprosesseja, mikä voi tuoda haasteen resursseiltaan rajallisille organisaatioille.

✅ Positiiviset vaikutukset:

• Laajempi palveluntarjoajien valikoima: Lisääntynyt kilpailu tuo julkiselle sektorille enemmän vaihtoehtoja palveluntarjoajista, mikä voi parantaa hankintojen laatua ja hyvin todennäköisesti laskea kokonaiskustannuksia pitkällä aikavälillä. Kilpailun lisääntyminen voi myös kasvattaa yritysten edellytyksiä osallistua tarjouskilpailuihin, mikä puolestaan edistää markkinoiden toimivuutta ja monipuolistaa julkisen sektorin hankintoja.

• Tehokkuus ja innovaatiot kasvavat: Kilpailun lisääntyminen kannustaa palveluntarjoajia kehittämään yhä tehokkaampia ja innovatiivisempia ratkaisuja.

• Paremmin kohdennetut ja kustannustehokkaat hankinnat: Markkinoiden ja hankintayksiköiden välisen vuoropuhelun lisääntyessä ymmärrys eri toimialojen tarjonnasta ja käytännöistä paranee, mikä voi tukea entistä tarkoituksenmukaisempia hankintapäätöksiä. Suunnittelemalla tarjouskilpailut huolellisesti voidaan lisätä tarjousten määrää, mikä edelleen laskee hankintakustannuksia.

"Hankintalain uudistuksen suurin hyöty eivät ole pelkästään kustannussäästöt, vaan se, että julkinen sektori saa käyttöönsä laajemman palveluvalikoiman ja markkinoiden parhaat innovaatiot. Hankintojen pilkkominen ja osatarjousten mahdollistaminen avaavat ovia yksityisille toimijoille, ja näin myös pienemmät kunnat saavat entistä parempia vaihtoehtoja palveluidensa järjestämiseen”, pohtii Holm lakimuutoksen vaikutusta markkinaan.

Hankintalain uudistuksen suurin hyöty eivät ole pelkästään kustannussäästöt, vaan se, että julkinen sektori saa käyttöönsä laajemman palveluvalikoiman ja markkinoiden parhaat innovaatiot.

Jukka Holm

toimitusjohtaja, Visma Aquila

Miten varmistat sujuvan siirtymän?

Hankintalain uudistus tuo mukanaan suuria muutoksia, mutta ennakoiva valmistautuminen varmistaa sujuvan siirtymän ja auttaa minimoimaan hallinnolliset haasteet. Me Solveonilla olemme sitoutuneita asiakkaidemme palvelun jatkumiseen markkinamuutoksen keskellä ja tarjoamme asiantuntijatukea, jotta asiakkaamme voivat hallita hankintalain uudistuksen vaikutukset tehokkaasti.

Tuemme sekä nykyisiä että uusia palveluntarjoajia ja autamme heitä kehittämään tehokkaita henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita erityisesti julkiselle sektorille. Lisäksi tuemme julkisen sektorin sujuvaa toimintaa tarjoamalla kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä ohjelmistoratkaisuja sekä asiantuntijatukea, jotta organisaatiot voivat vastata uudistuksen vaatimuksiin ja markkinatilanteen muutoksiin.

Päättäjä, varaudu muutoksiin hyvissä ajoin

✔️ Varmista henkilöstön osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

✔️ Hyödynnä asiantuntijoidemme tuki muutoksen vaikutusten arvioinnissa.

✔️ Varaa riittävästi aikaa markkinakartoitukselle ja markkinavuoropuhelulle, jotta varmistat laadukkaan tarjouspyynnön.

Mitä kannattaa huomioida kun kilpailutat SaaS-palvelua? Lue SaaS-ostajan opas, jonka konkreettisten vinkkien avulla vältät kilpailutusten yleisimmät kivikot ja viet hankinnan onnistuneesti maaliin.