Työhyvinvointi tuottavuuden moottorina – miten teknologia tukee työelämää?

Väestön ikääntyessä ja työvoiman supistuessa organisaatioissa on löydettävä keinoja kasvattaa tuottavuutta samalla, kun houkutellaan ja sitoutetaan osaajia. Teknologian ja automaation vapauttaessa työntekijät turhasta kuormituksesta, hyvinvointi voi kasvaa ja työstä tulee mielekkäämpää.

Webinaarissa pureuduimme yhdessä asiantuntijoiden, Oma Hämeen eli Kanta-Hämeen hyvinvointialueen HR-johtaja Johanna Bjerregård Madsenin, Työterveyslaitoksen Business Coach Peter Peitsalon ja Visma Aquilan HR-johtaja Heini Tuomolan kanssa siihen, miten oikeat resurssit – osaava henkilöstö, toimivat prosessit ja modernit SaaS-ratkaisut – sujuvoittavat työtä, vähentävät kuormitusta ja luovat työhyvinvoinnilla kestävää kilpailuetua.

Kun työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa, puhutaan työhyvinvoinnista, Peitsalo toteaa. Työhyvinvointi on noussut entistä keskeisempään rooliin erityisesti, kun organisaatiot kilpailevat osaavasta työvoimasta. Sen sijaan, että hyvinvointi nähtäisiin vain yksittäisinä toimenpiteinä tai satunnaisina kyselyinä, yhä useammat organisaatiot ymmärtävät sen olevan olennainen osa pitkän aikavälin strategiaa. Työhyvinvointi kytkeytyy suoraan organisaation menestykseen, ja siksi sen kehittämiseen tarvitaan myös vahvaa strategista johtamista ja osaamisen pitkäjänteistä rakentamista.

Jotta hyvinvointia voidaan aidosti edistää, tarvitaan lisäksi psykologisesti turvallinen ilmapiiri – ympäristö, jossa voi puhua avoimesti, tuoda esiin tarpeita ja rakentaa työyhteisöä yhdessä.

“Työ ei ole vain asia, josta saadaan palkkaa, vaan se liittyy myös omaan identiteettiin ja elämään, vaikka nyt sitten hyvinvoinnin mahdollistajana. Ja kun on aidosti mietitty miten huolehditaan ihmisten hyvinvoinnista ja työntekijäkokemuksesta, niin se oikeasti toimii kilpailuetuna”, Peitsalo tiivistää.

Teknologiassa piilee mahdollisuuksia: järjestelmien oikeanlainen integrointi työprosesseihin voi vapauttaa aikaa arvoa tuottavaan työhön ja mahdollistaa entistä mielekkäämmät työtehtävät, mikä näkyy hyvinvoinnin lisäksi työn tuottavuudessa.

"Jokainen meistä haluaa kokea olevansa arvokas osa työyhteisöä. Teknologian avulla voidaan tunnistaa ja automatisoida rutiinitehtäviä ja uskon, että valtaosa meistä haluaisi päästä eroon toistuvasta silpusta, jotta voisi keskittyä siihen merkitykselliseen ja lisäarvoa tuottavaan työhön", Tuomola pohtii.

Samalla uuden teknologian käyttöönotto on organisaatiossa paitsi tekninen projekti, myös iso kulttuurillinen muutos. Aikakausi haastaa erilaiseen tekemiseen, mutta rutiinit ovat tuttuja ja turvallisia, Bjerregård Madsen sanoo.

Teknologian ja automaation avulla voidaan vähentää kuormittavia rutiineja, mutta olennaista on pysähtyä miettimään, mihin vapautuva aika käytetään, Peitsalo muistuttaa. Voisiko se mahdollistaa laadukkaampaa tekemistä, parempaa kohtaamista tai yksinkertaisesti enemmän läsnäoloa työarjessa?

“Tekoäly tai automaatio eivät vie työtä - ne vapauttavat aikaa ihmiselle tärkeimpään: läsnäoloon. Olemme jo sopineet, mihin me haluamme teknologian myötä panostaa, eli läsnäolevaan ihmisten kohtaamiseen ja johtamiseen, mitä henkilöstö varmasti arvostaa. Ei ole motivoivaa vähentää työtä, jos samalla joku joutuu lähtemään. Sen sijaan voidaan tehdä jotakin laadukkaammin, merkityksellisemmin”, Bjerregård Madsen kiteyttää.