Viisi trendiä, jotka muokkaavat julkisen sektorin työelämää 2026

"Järjestelmä itsessään ei tuo arvoa, vaan se, mitä sillä saadaan aikaan, miten se palvelee organisaatiota ja viime kädessä – miten se palvelee veronmaksajia ja hyödyttää koko Suomea", sanoo Laura Poikkimäki, Visma Aquilan HR Tech -liiketoiminnan johtaja.

Sanat kiteyttävät sen, miksi työsuhteen elinkaaren vakioidut SaaS-ratkaisut palkka- ja henkilöstöhallinnosta työvoiman hallintaan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen ovat juuri nyt erityisen tärkeitä julkiselle sektorille: kyse ei ole teknologiasta teknologian vuoksi, vaan aidon arvon luomisesta.

Poikkimäki tunnistaa kolme muutosvoimaa, jotka tekevät tästä hetkestä kriittisen julkisen sektorin organisaatioille: rakennemuutos, hankintalakiuudistus ja digitalisaatio.

"Kaikki tietävät, että hyvinvointialueilla on rahat loppu. Kunnissa ja kaupungeissakin on vähän tiukkaa. Tiedetään, että voi olla vähennystarpeita eri toiminnoissa."

Resurssien ollessa muutenkin tiukassa myös väestön rakennemuutos vaikuttaa julkisen sektorin resursseihin. On arvioitu, että esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialuetyöntekijöitä eläköityy vuoteen 2033 mennessä noin 180 000 henkilöä eli joka kolmas työntekijä.

Hankintalakiuudistus tulee muuttamaan julkisen sektorin pelikenttää. Poikkimäki näkee hankintalain muutoksen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana niille organisaatioille, jotka ovat nykyään inhouse-yhtiöiden asiakkaana.

"Tulee mahdollisesti ihan uusia kilpailutuksia, osa siirtyy yksityisen sektorin palvelun piiriin, mikä on tosi hyvä asia, koska se tuo kilpailua."

Digitalisaatio tarkoittaa valitettavan usein vain olemassa olevan prosessin muuttamista digitaaliseksi, ei kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta.

"Jos vain digitalisoidaan prosesseja, se tarkoittaa, että jatketaan tekemistä kuten ennenkin. Mutta jos me oikeasti haluamme saada aikaiseksi muutosta, joka vaikuttaa tuottavuusmittareihin ja ihmisten määrään, pitää aidosti pysähtyä miettimään, mitkä vaiheet ovat ylipäätään olennaisia."

Poikkimäen mukaan suurin este SaaS-palveluiden tehokkaalle hyödyntämiselle on ostamisen tavassa. Vanhanaikaisessa hankintaprosessissa halutuista ominaisuuksista tehdään ostoslista ja ajatellaan, että mitä enemmän vaatimuksia mahdolliselle toimittajalle voidaan osoittaa, sen parempi. Tilaajien ominaisuuslistat eivät perustu aina todellisiin tarpeisiin, vaan ne johtavat valtavaan määrään järjestelmän asiakaskohtaista räätälöintiä, joka taas hidastaa ja pirstaloi kehittämistä.

"Yksittäiset vaatimukset eivät välttämättä ole loppuun saakka mietittyjä, vaan ne voivat edustaa sitä, että nyt täytyy vaan digitalisoida joku aikaisempi prosessi, mikä voi olla itsessään jo pelkkää hukkaa", Poikkimäki lisää.

Poikkimäki haastaa julkisen sektorin opettelemaan ostamaan SaaS-palveluita sekä luottamaan siihen, että ohjelmistotoimittaja pyrkii miettimään kokonaisuuksia koko asiakaskunnan hyväksi. Kun kehitysresurssit voidaan keskittää vakioituun palveluun räätälöinnin sijaan, siitä hyötyvät yhdellä kertaa monet asiakkaat.

"Jos monet organisaatiot kilpailuttavat ja vaihtavat järjestelmiä samaan aikaan, on kaikkien etu, että ne ovat valmiiksi mietittyjä. Silloin projektit ovat kompakteja, ne saadaan vietyä sujuvasti läpi ja pystytään tarvittaessa skaalaamaan."

"Tuottavuus ja työhyvinvointi eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne tukevat toisiaan", toteaa Visma Aquilan sovellusasiantuntija Kati Sulavuori.

Sulavuori kiteyttää yhden julkisen sektorin tärkeimmistä oivalluksista: hyvinvoiva henkilöstö on tuottavuuden moottori ja avain parhaiden osaajien houkutteluun. Kun työntekijät voivat hyvin ja jaksavat työssään, he ovat motivoituneempia, mikä näkyy myös parempina tuloksina.

Mutta miten yhdistää tuottavuuden kasvu ja työhyvinvointi käytännössä? Sulavuoren mukaan avain löytyy tehokkaista prosesseista ja älykkäistä työkaluista.

"Työhyvinvointia voi tukea automaatiolla, joka vähentää turhaa kuormitusta. Parhaimmillaan automaatio tekee työnteosta sujuvaa: tärkeitä tietoja ei tarvitse etsiä useista lähteistä tai tehdä kirjauksia useaan kertaan eri alustoille."

Kun rutiinitehtävät siirtyvät järjestelmien hoidettaviksi, vapautuu aikaa asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Samalla inhimillisten virheiden riski pienenee.

Sulavuoren mukaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen panostaminen on parhaimmillaan arvokas investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

“Kun organisaatio panostaa sekä tuottavuuteen että työhyvinvointiin, se ei vain tehosta toimintaansa, vaan rakentaa samalla kestävää kilpailuetua."

Teknologia itsessään ei kuitenkaan riitä työhyvinvoinnin tukemiseen, vaan ratkaisevaa on, miten helppoa työpaikan järjestelmien käyttö on. Helppokäyttöinen järjestelmä tehostaa työtä, vähentää perehdytyksen tarvetta sekä parantaa työn laatua ja työntekijäkokemusta. Visma Aquilan muotoilujohtaja Melina Kukkasela muistuttaa, että huono käyttäjäkokemus sen sijaan maksaa.

"Erityisesti suurissa organisaatioissa, joissa on satoja tai tuhansia työntekijöitä, huonon järjestelmän parissa tuhlattu aika voi tarkoittaa kuukausitasolla valtavaa määrää työtunteja."

Miksi sitten työpaikkojen järjestelmät tuntuvat usein kömpelöiltä, vaikka kuluttajapalvelut toimivat sujuvasti? Next Time Designin käytettävyysasiantuntija Matias Pietilä tunnistaa ongelman ytimen.

"Työpaikkojen järjestelmät on tehty ostajaa varten, siinä missä kuluttajapalvelut on tehty käyttäjää varten."

Kuluttajille suunnatuissa palveluissa käyttäjä ja ostaja ovat sama henkilö, jolloin käyttäjäkokemus määrittää, mitä tuotetta käytetään. Työpaikalla taas työntekijä käyttää niitä järjestelmiä, mitä joku muu on päättänyt hankkia. Usein hankintakriteerinä on tietoturvallisuus tai hinta, ei se, miten hyvin järjestelmä toimii. Pietilä nostaa esiin, miten myös käytettävyyden kohdalla nousee esiin julkisen sektorin toimijoiden tapa kilpailuttaa ja ostaa järjestelmiä.

"Jos käyttäjäkokemusta ei riittävän tarkkaan saada mukaan laatupisteytyksiin, niin saatetaan päätyä hankkimaan sellaisia järjestelmiä, joita ei ole kovin kiva käyttää", Pietilä lisää.

Kukkasela muistuttaa, että julkisella sektorilla hyvä käytettävyys voi auttaa selkeyttämään monimutkaisia prosesseja ja sääntelyä. Koska käyttäjäryhmä on laaja, myös taidot käyttää digitaalisia järjestelmiä vaihtelevat. Kun käytettävyys on kunnossa, taustalla olevat monimutkaiset prosessit eivät näy työntekijälle, joka käyttää järjestelmää.

"Se on vähän kuin kuluttajapuolellakin – taustalla tapahtuu paljon asioita, mutta itse kuluttajalle palvelu on helppoa, selkeää ja sujuvaa", Kukkasela lisää.

Solveonin ratkaisuissa käytettävyyden eteen tehdään paljon töitä myös yhdessä käyttäjien kanssa tekemällä käyttäjätutkimuksia, hyödyntämällä käyttäjien palautteita sekä osallistamalla käyttäjiä kehittämistyöhön. Tuoreimpana esimerkkinä käyttäjälähtöisestä kehityksestä on marraskuussa 2025 täysin uudistettu Solveon Talentti (entinen Personec F OSS).

"Olemme tunnistaneet suurimmat käyttäjien haasteet, lähteneet ratkomaan niitä ja osallistaneet käyttäjiä tuotekehitykseen. Ne myös ohjaavat kehityspäätöksiä, mitä priorisoidaan."

Katso webinaaritallenne: Miten hyvä käyttökokemus ja parhaat käytännöt rakentavat sujuvaa digiarkea?

Tietoturvan merkitys julkisella sektorilla ei ole koskaan ollut yhtä keskeinen kuin nyt. Visma Aquilan tietoturvajohtaja Mika Muurinen nostaa esiin turvallisuusympäristön dramaattisen muutoksen.

"Ajatusmallit, mitkä meillä oli ennen turvallisuusympäristön muutosta, ovat kokeneet radikaalin muutoksen. Kyberhyökkäykset ovat yleistyneet ja kehittyneet – ne ovat kehittyneempiä kuin mitä ne olivat ennen."

Myös tietoturvaa ja -suojaa koskevien lakien ja säädösten, kuten GDPR:n, tietoturvadirektiivin (NIS2), Data Actin ja monien muiden kehitys vaikuttavat toimintaympäristöön. Erityisen merkittävä muutos on se, että uudet säädökset tulevat sanktioiden kera. Regulaatiot ovat lisääntymässä eri sektoreilla, mikä saattaa aluksi tuntua rajoittavalta tai monimutkaiselta. Kuitenkin nämä säännöt ja ohjeistukset ovat ensisijaisesti suunniteltu turvaamaan yksilöiden ja yhteiskunnan etuja sekä suojelemaan mahdollisilta taloudellisilta, ympäristöllisiltä ja sosiaalisilta riskeiltä.

Myös digitalisaatio ja etätyöskentely vaikuttavat väistämättä myös tietoturvaan, kun kotitoimistolla pitää käsitellä materiaaleja, joita varten aiemmin oli toimistolla lukittu kaappi. Muurisen mukaan tietoturvaa ei tulisi nähdä esteenä innovaatiolle, vaan perustana, jonka päälle kestävää digitalisaatiota voidaan rakentaa.

"Hyvin usein tietoturva nähdään suojausmekanismina, mutta se on enemmänkin mahdollistaja", Muurinen kiteyttää. 

Kun puhutaan moderneista pilvipalveluista perinteisiin on-premise-ratkaisuihin verrattuna, ero on merkittävä. SaaS-palveluiden alustana on yleensä julkipilvi, jonka turvallisuusinvestoinnit ovat yleensä täysin eri tasolla.

"Sieltä löytyy erilaisia tietoturvaan liittyviä sertifikaatteja, ja pystytään myös todentamaan, että ne toimivat parhaiden käytänteiden mukaisesti", Muurinen lisää.

SaaS-palvelun konkreettisina hyötyinä tietoturvan näkökulmasta Muurinen listaa ratkaisuun sisäänrakennetun korkean turvallisuustason, skaalautuvuuden, jatkuvuuden ja nopean toipumisen häiriötilanteissa, automaattiset päivitykset sekä sertifioinnit ja jatkuvat auditoinnit.

"Kun tietoturva-asiat ovat kunnossa, pystyt kehittämään digitalisaatiota, omia toimintoja ja projekteja turvallisesti. Perustukset ovat kunnossa ja voidaan vapaasti tehdä digitalisaatiota", Muurinen tiivistää.

Kun tietoturva on kunnossa, luottamus on rakennettu, ja luottamuksen päälle voidaan rakentaa innovatiivista, rohkeaa ja vastuullista julkisen sektorin työelämää.

"Tietoturvan tehtävänä ei ole tehdä järjestelmistä monimutkaisempia. Mahdollisimman helposti, mutta maksimiturvallisuus – se on oikeasti se, mitä pyrimme tekemään."

Tekoälyn rooli julkisen sektorin työelämässä ei ole korvata työntekijöitä, vaan kohdentaa ajankäyttöä järkevämmin.

"Ihmiset keskittyvät niihin tehtäviin, joissa heitä oikeasti tarvitaan, ja tekoälyä hyödynnetään taustalla asioissa, joissa siitä on todellista hyötyä", toteaa Visma Aquilan CTO Henri Lehtonen.

Lehtosen mukaan juuri nyt on tärkeä hetki astua tekoälyn kasvupolulle, koska viime vuosien teknologinen kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia vastata julkisen sektorin haasteisiin, kuten tehostamisen tarpeeseen, kustannusten leikkaamiseen ja työvoimapulaan.

"Viime vuosina tehdyt harppaukset generatiivisessa tekoälyssä tuovat merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Myös ominaisuuksien hyödyntäminen on paljon helpompaa kuin aiemmin, ja kustannushyöty-balanssi alkaa olla todella mielenkiintoinen."

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, ettei teknologia itsessään ratkaise mitään, vaan pitää löytää ne pullonkaulat, kipupisteet siellä asiakasorganisaatiossa, mihin menee paljon aikaa ja mikä on sellaista työtä, mikä ei välttämättä tuota niin paljon lisäarvoa. 

Lehtonen on realistinen tekoälyn mahdollisuuksista.

"Keskustelu on polarisoitunut todella paljon. Se joko ratkaisee kaiken tai ei yhtään mitään. Totuus ei ole tällainen, vaan siinä on paljon harmaan eri sävyjä."

Tekoäly pystyy jo nyt suoriutumaan hyvin monista asiantuntijatehtävistä, mutta Lehtonen muistuttaa, ettei asiantuntijan työ ole useinkaan tarkasti määriteltyä ja päivästä toiseen samalla tavalla toistuvaa, vaan se on polveilevaa ja monipuolista, ja myös tilanteet elävät. Siksi Lehtonen näkee tulevaisuuden työn tekoälyn ja asiantuntijoiden yhteistyönä.

"Yksittäiset, spesifiset, tarkasti määriteltävät tehtävät voidaan ehdottomasti tehdä tekoälyllä, mutta se ihmisen rooli on yleensä monipuolisempi. Se ei tarkoita, että koko rooli poistuisi. Se voi muuttua ja todennäköisesti on järkevää muuttaa sitä roolia, jos sieltä poistuu näitä yksittäisiä tehtäviä."

Vastuullisuus ja kestävyys eivät ole enää valinnaisia aiheita, vaan keskeinen osa tulevaisuuden toimintaedellytysten ja työelämän rakentamista. Miksi vastuullisuus nousee jatkuvasti yhä tärkeämmäksi? Visma Aquilan palvelumuotoilija ja vastuullisuuskoordinaattori Tiina Raitasen mukaan syyt ovat ilmeiset.

"Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä toimintaympäristöön ja kaikkiin organisaatioihin toimialasta riippumatta. Ne haasteet tulevat jossain kohtaa eteen. Niitä pitää pystyä kohtaamaan jo tässä kohtaa, ettei niistä tule ylitsepääsemättömiä myöhemmin."

Raitanen ei näe merkittävää eroa julkisen ja yksityisen sektorin vastuullisuuden välillä. Konkreettisesti vastuullisuus julkisella sektorilla tarkoittaa palveluita, jotka pitää pystyä tuottamaan, jotta hyvinvointivaltio pysyy pystyssä.

"Se hoidetaan tavalla, joka varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin, monimuotoisuuden toteutumisen ja ylipäätään sen, että palvelu voidaan tuottaa tehokkaasti", Raitanen lisää.

Olemme käyneet läpi viisi trendiä, jotka muokkaavat julkisen sektorin työelämää vuonna 2026 ja sen jälkeen. Vakioidut SaaS-ratkaisut luovat pohjan ketteryydelle. Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, kun teknologia vapauttaa aikaa merkitykselliseen työhön. Vahva tietoturva luo pohjan luottamukselle, tekoäly täydentää ihmisen osaamista ja vastuullisuus varmistaa, että rakennamme kestävää tulevaisuutta. Tärkein oivallus on se, ettei mikään näistä trendeistä ei toteudu yksin, vaan tarvitsee toistensa tukea.

Julkisen sektorin työelämän kehittäminen ei ole projekti, joka joskus valmistuu, vaan jatkuva matka, jossa oppiminen, kokeileminen ja yhdessä kehittäminen ovat ytimessä. Matkalle ei kuitenkaan tarvitse lähteä yksin. Paras tulos syntyy, kun julkisen sektorin organisaatiot ja teknologiatoimittajat etsivät yhdessä ratkaisuja todellisiin haasteisiin. Näin teknologian mahdollisuudet kohtaavat syvän ymmärryksen julkisen sektorin arjesta.

"Kun prosessit toimivat fiksusti ja järjestelmät tukevat oikeita asioita, maailman pitäisi muuttua paremmaksi. Me pyrimme koko ajan haastamaan status quoa ja ratkaisemaan oikeita ongelmia. Asiakkaat eivät välttämättä aina itse tiedä tai osaa sanoa, mikä todellinen ongelma on. Siinä me olemme kumppanina", Laura Poikkimäki tiivistää.