Murroskohdat haastavat organisaation osaamisen. Muutoksen johtaminen vaatii tukea ja osaamisen johtamisen HRD-järjestelmiä, jotka tuovat työyhteisön taidot esiin.
Eläköitymisen seurauksena kunnista, hyvinvointialueilta ja julkiselta sektorilta on poistumassa yhteensä noin 200 000 työntekijää seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Hyvinvointialueiden syntyessä kunnilta poistui noin puolet työntekijöistä ja tehtävistä. Muutos on radikaali.
Murroskohdissa organisaatioista voi kadota merkittävä määrä osaamista, syntyä tarve lisäkoulutukselle tai uusille rekrytoinneille, kun kuntien ja organisaatioiden toimenkuvat väistämättä muuttuvat. Muutosta on usein hankala hahmottaa, koska monta asiaa tapahtuu yhtä aikaa. Näissä tilanteissa osaamisen hallinta sekä sitä tukevat järjestelmät auttavat henkilöstöhallintoa ja johtoa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä oikea-aikaisesti.
Oikeat henkilöt tehtäviin
Työvoiman löytäminen ja sen sitouttaminen muuttuu entistä kriittisemmäksi, mutta samalla täytyy pohtia, mihin töihin henkilökuntaa palkataan. Miten sisäisesti koulutetaan olemassa olevia työntekijöitä? Miten julkisen työnantajan houkuttelevuutta voisi lisätä? Miten saada työntekijät pysymään työpaikoissaan ja uusia, sopivia tekijöitä lähtevien tilalle? Miten tuottaa laadukkaita palveluita ja hoitaa velvoitteita kutistuvilla resursseilla?
“Näiden kysymysten äärellä moni kunta ja hyvinvointialue kipuilee nyt jo todella pahasti. Osaamisen hallinta nousee keskeiseksi työkaluksi pitämään huolta siitä, että hyvinvointialue pystyy hoitamaan tehtävänsä. HRD-järjestelmä tuo työyhteisön taidot esiin. Oikea osaaminen tukee koko organisaation strategiaa”, Visma Aquilan henkilöstön kehittämisratkaisujen tuotepäällikkö Jenni Moilanen sanoo.
Järjestelmät nopeuttavat ja helpottavat organisaatioiden toimintaa, sekä auttavat osaamisen hallinnassa ja kehittämisessä. Manuaalisen hallinnollisen työn sijaan esihenkilöiden on mahdollista katsoa henkilöstön ja organisaation tarpeita strategisemmin, jolloin koko organisaatio säästää aikaa.
Helpotusta johtamiseen
Sekään ei ole yhdentekevää, että esihenkilön työ helpottuu. Työntekijä voi itse täydentää tiedot järjestelmään, jossa esihenkilöt käyvät hyväksymässä ne. Automatisoitu prosessi lähettää kuittauksia, muistutuksia ja toimintapyyntöjä esimerkiksi kehityskeskusteluiden prosessin etenemisessä.
“Oikea osaaminen, kehittymisen varmistaminen ja tasapuolinen kohtelu edistävät työhyvinvointia ja inhimillistä johtamista. Sitä kautta myös työnantajamielikuva paranee”, Moilanen toteaa.
Osaamisen hallinta ei välttämättä ole niukkoja resursseja jaettaessa etusijalla, vaan sen edelle voivat mennä esimerkiksi talous- ja palkkahallintajärjestelmät. Strategisessa johtamisessa osaamisen hallinnalla on kuitenkin merkittävä rooli. Sitä tukevat järjestelmät auttavat henkilöstöhallintoa ja johtoa hahmottamaan tarpeita muutoksessa.
